Tapahtuma-alan parhaissa käytännöissä saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioimiseen on kerätty Tapahtumateollisuuden eri työryhmien vinkkejä ja huomioita, jotka kattavat niin tapahtuman suunnitteluvaiheen, lipunmyynnin, itse tapahtuman ja tapahtumasta poistumisen. Työryhmien koostaman tiedon pohjalta on laadittu parhaat käytännöt dokumentti, joka on käyty läpi myös Paralympiakomitean kanssa. 

”Tapahtumapaikkojen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka helposti saavutettavia tapahtumia niissä voidaan järjestää. Kun esteettömyys ja saavutettavuus huomioidaan jo venuen suunnittelussa, rakentamisessa ja kehittämisessä, tapahtumajärjestäjillä on paremmat edellytykset tarjota yhdenvertaisia tapahtumakokemuksia. Hyvin suunniteltu tapahtumapaikka palvelee kaikkia kävijöitä, esiintyjiä ja tapahtumien tekijöitä”, sanoo tapahtumatila-asioista vastaavan venuetyöryhmän puheenjohtaja Janne Auvinen. 

Saavutettavuus alkaa jo tapahtuman suunnittelusta

Parhaissa käytännöissä korostuu, että saavutettavuus ja esteettömyys tulee ottaa mukaan tapahtuman suunnitteluun alusta lähtien. Huomioon tulee ottaa kävijöiden lisäksi myös esiintyjät, henkilökunta, vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit.

Keskeisiä suosituksia ovat muun muassa käyttäjäryhmien osallistaminen suunnitteluun, ratkaisujen testaaminen ennakkoon sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen tilanteissa, joissa tarvitaan erityisosaamista. Saavutettavuus muodostuu fyysisen esteettömyyden lisäksi esimerkiksi kognitiivisesta, sosiaalisesta ja psykologisesta saavutettavuudesta.

”Kuluttajatapahtumissa asiakaskokemus alkaa jo ennen tapahtumapäivää. Selkeät tiedot lipunmyynnistä, esteettömistä palveluista ja käytännöistä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta henkilö voi arvioida jo etukäteen, pystyykö hän osallistumaan tapahtumaan vai ei. Saavutettavuuden pitää näkyä koko asiakaspolussa”, kommentoi kuluttajatapahtumaliiketoimintatyöryhmän puheenjohtaja Markus Häkkinen.

Ohjeistuksessa nostetaan esiin saavutettavan ennakkoviestinnän merkitys. Tapahtuman kaikissa viestintäkanavissa tulisi olla helposti löydettävä tieto saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, kuten esteettömistä sisäänkäynneistä, kulkureiteistä, katsomoratkaisuista, avustajakäytännöistä, tulkkauspalveluista sekä mahdollisista rauhoittumistiloista.

Vastuullisuus näkyy käytännön teoissa

Saavutettavuus on osa tapahtuma-alan yhdenvertaisuuden edistämistä. Parhaat käytännöt tarjoavat käytännön ratkaisuja muun muassa esteettömiin kulkureitteihin, katsomojärjestelyihin, WC-tiloihin, infopisteisiin, rauhoittumistiloihin sekä ääni- ja valaistusratkaisuihin liittyen.

”Vastuullinen tapahtuma ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan toimintakulttuurista, jossa erilaiset tarpeet huomioidaan osana normaalia suunnittelua ja tekemistä. Saavutettavuuden kehittäminen on jatkuvaa työtä, jossa pienilläkin parannuksilla voi olla suuri vaikutus osallistujien kokemukseen”, jatkaa vastuullisuustyöryhmän puheenjohtaja Varpu Sipilä.

Ohjeistuksessa muistutetaan myös siitä, ettei kaikkia ratkaisuja voida toteuttaa samalla tavalla kaikissa tapahtumissa. Olennaista on tunnistaa kehityskohteet, viestiä avoimesti nykytilasta ja edistää saavutettavuutta suunnitelmallisesti.

Lue parhaat käytännöt täältä: https://tapahtumateollisuus.fi/content/uploads/2026/06/Parhaat-kaytannot-saavutettavuuden-esteettomyyden-ja-aistiesteettomyyden-huomioimiseen-tapahtumissa_260622.pdf

Tapahtumateollisuus ry on Helsinki Priden yhteistyökumppani 2026.

Tapahtumateollisuus ry on tapahtumaelinkeinon valtakunnallinen keskusjärjestö, jolla on yli 310 jäsenorganisaatiota. Tapahtumateollisuus edustaa ammattimaisia tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, tapahtumatekniikan ja -rakenteiden palveluita, tapahtumien lipunmyynti-, esiintyjä-, turvallisuus- ja cateringpalveluita, tapahtumamyyjiä sekä muita tapahtumille suunnattuja palveluja, suunnittelua ja konsultointia.
www.tapahtumateollisuus.fi 

Lisätietoja:

Ida Minkkinen p. 050 375 7844 / ida.minkkinen@tapahtumateollisuus.fi
johtava asiantuntija, Tapahtumateollisuus ry