Tapahtuma on aikaan ja tilaan sidottu, suunniteltu ja tavoitteellinen tilaisuus, joka on suunnattu joillekuille, joiden arkirutiinien ulkopuolella tapahtuma on. Tapahtuma voi olla kertaluonteinen tai toistuva, ja se voi tapahtua joko fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa. 

Tapahtumateollisuus on tämänkaltaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvää ammattimaista ja elinkeinotoimintaa, josta syntyy liikevaihtoa. Tapahtumateollisuus jalostaa kohtaamisia ja kokoontumisia lisäämällä niihin arvoa, jonka kautta synnytetään tuloksellisia tapahtumia ja elämyksiä. Tapahtumia voidaan käyttää erilaisten sisältöjen jakelualustoina ja niitä voidaan toteuttaa erilaisissa formaateissa.

Tapahtumateollisuus ry toteutti toimialatutkimuksen yhteistyössä Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen ensimmäisen osan raportissa määritellään tapahtumatoimialaa ja sen sisältöjä. Tutkimuksen loppuraportissa esitellään tutkimuksen tulokset sekä alan kehitysindeksit viimesiltä vuosilta. Tutkimus antaa myös ennusteen koronakriisin taloudellisista vaikutuksista kuluvana vuonna.

Voit tutustua tapahtumateollisuuden toimialaan myös Business Finlandin tilaamaan toimialaselvityksen kautta.

Tapahtumateollisuuden koko ja vaikutukset

Tapahtumateollisuudessa toimii noin 3200 yritystä valtakunnallisesti. Toimialan kokonaisarvo vuonna 2019 oli 2,35 miljardia euroa ja vuonna 2022 arviolta 2,6 mrd €. Ala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Toimiala vastaa noin 1,2 % Suomen BKT:sta ja tuottaa vuosittain 800 – 1200 miljoonan euron arvonlisän. Ennen koronapandemiaa tapahtumatoimiala on ollut viimeiset vuodet vahvassa ja kannattavassa kasvussa – toimialan liikevaihto on kaksinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Uusia tapahtuma-alan yrityksiä on syntynyt vuosittain yli sata ja vakituisia työpaikkoja yli tuhat.

Tapahtumateollisuudella on merkittäviä välillisiä taloudellisia vaikutuksia ainakin majoitus-, ravitsemis-, liikennöinti-, ja vähittäiskaupan aloille. Tapahtumat ovat myös väline liiketoiminnan, kaupankäynnin, yleisen hyvinvoinnin ja demokratian vahvistamiseksi.

Kuva: Tapahtumateollisuuden vaikutukset

Tapahtumateollisuuden rakenne

Tällä hetkellä virallinen toimialaluokitus ei tunnista tapahtumateollisuutta omaksi toimialakseen. Alan toimijoita löytyy lukuisista Kauppa- ja yhdistysrekisterin toimialoista teollisuudesta hallinto- ja tukipalvelutoimintoihin, informaatio- ja viestintätoimialoista taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen. Viralliset luokitukset eivät kuitenkaan kuvaa alan erityispiirteitä tai luo käsitystä alasta kokonaisuutena.

Teollisuuden toimialoja voi tarkastella kolmesta näkökulmasta:
1) liiketoiminnan näkökulmasta (esimerkiksi valmistava teollisuus)
2) sisältöjen näkökulmasta (esimerkiksi laivanrakennus)
3) formaattien näkökulmasta (esimerkiksi risteilijä tai jäänmurtaja)

Kuva: Tapahtumateollisuuden rakenne

Koronan vaikutukset tapahtumateollisuuteen

Tapahtumateollisuus oli koronasta pahiten kärsinyt toimiala, jonka elinkeinotoiminta oli vahvasti rajoitettua tai kiellettyä yhtämittaisesti maaliskuusta 2020 noin kahden vuoden ajan. Tapahtumateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan toimialan kannattavuus romahti vuonna 2020 lähes kymmenen prosenttia miinukselle, kun se oli vielä vuonna 2019 yli kuusi prosenttia plussalla. Toimialan liikevaihdosta katosi vuoden 2020 aikana 1,6 miljardia euroa eli lähes seitsemänkymmentä prosenttia. Vuoden 2021 taloudellisten menetysten voidaan arvioida olevan samaa luokkaa.

Koronakriisin vuoksi tapahtumateollisuuden toimialalta katosi arviolta 6 500 vakituista työpaikkaa. Lisäksi vuoden 2020 ja 2021 aikana työllistämättä jäi lähes 140 000 tilapäistä työntekijää.

Koronan jälkeinen aika

Tapahtumateollisuuden toimiala pääsi aloittamaan elpymisen maaliskuussa 2022, kun toimialan viimeisin täyssulku päättyi ja liiketoiminnan rajoitukset poistuivat. Toimialan elpyminen oli vauhdikasta ja kesällä sekä syksyllä 2022 tapahtumatarjontaa oli ennätyksellisen paljon. Lokakuussa 2022 toteutetussa jäsenkyselyssä 87 % vastanneista yrityksistä ilmoittaa, että myynti on kasvussa ja 56 % yrityksistä ilmoittaa, että myyntiä on enemmän kuin ennen koronaepidemian alkua. Samanaikaisesti yrityksiä kuitenkin haastoivat sekä kustannusten nousu että työvoimapula (72 %).

Huiman kustannusnousun jälkeen mm. rakentamisessa alkanut talouden taantuma on tarttunut tapahtuma-alaan. Tapahtumat ovat hyvässä ja pahassa todella suhdanneherkkä ala ja B2B-tapahtumien virkoaminen tapahtunee vasta, kun korkojen lasku tuo virtaa myös muille toimialoille. Kuluttajatapahtumien puolella ennätyskysyntä vuosina 2022 ja 2023 loppui keväällä 2024 ja myös kuluttajatapahtumien puolella on nähtävissä merkkejä taantumasta. Kysyntää tulee heikentämään entisestään suunniteltu alennetun arvonlisäverokannan roima korotus 10 % -> 14 % vuoden 2025 alusta.