Tapahtumajärjestäminen on ammattimaistunut nopeasti. Hyvää DIY-henkeä on yhä toimialalla paljon, mutta yhä useammin niin yritys-, liikunta- kuin musiikki-, tori- tai messutapahtumalta odotetaan ammattimaista tekniikkaa ja tuotantoa. Tapahtuma-alan liikevaihto onkin lähes kaksinkertaistunut vuosina 2012-2019 ja koronan jälkeen on palattu kasvu-uralle. Arvioiden mukaan toimialan liikevaihto on jo noin kolme miljardia euroa.

Kovasta kasvusta ja jo suureksi kasvaneesta koosta huolimatta alaa ei tunnisteta lainsäädännössä, tilastoissa, viranomaistoiminnassa tai julkisissa palveluissa. Kokoontumislaki kohtelee vapaaehtoisten järjestämiä kyläjuhlia ja stadionkeikkoja samanlaisina yleisötilaisuuksina. Olisi korkea aika tunnistaa ammattimainen tapahtumajärjestäminen ja tapahtumiin liittyvä erilainen ammatinharjoittaminen sellaisena kuin se on eli elinkeinona omine erityispiirteineen ja tarpeineen.

Alaa ei tunnisteta, mutta hienoa, että sisällöt ovat sentään näkyvästi esillä: kulttuuri, liikunta, urheilutapahtumat ja niin edelleen. On tapahtuma-alan kannalta arvokasta ja kriittisen tärkeää, että kulttuurilla, liikunnalla ja muilla sisällöillä on hyvät toimintaedellytykset ja riittävä rahoitus. Mutta piiloon jää tällä hetkellä herkästi se, että kaikenlaisten tapahtumien perusedellytykset ovat pitkälti samoja ja iso osa alan liikevaihdosta tulee itse asiassa yritystapahtumista.