Etusivu » Ajankohtaista » Kasvu ja liiketoiminta vaatii myös valtiolta panostuksia

Kasvu ja liiketoiminta vaatii myös valtiolta panostuksia


Julkaistu:

Kategoria:

Kirjoittaja:

Valtiovarainministeriö teki oman budjettiehdotuksensa 6.8.2025. Vaikka tapahtuma-alan taloudellinen kasvu tapahtuu pääasiassa yrityksissä, Tapahtumateollisuus ry haluaa muistuttaa, että myös valtion on huolehdittava omasta roolistaan kasvun luomiseksi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys ei tuota tehtävää toteuta.

Budjettiesityksessä huolestuttavin osuus on opetus- ja kulttuuriministeriöön suunnitellut leikkaukset, jotka heikentävät paitsi taiteen ja kulttuurin rahoitusta, myös vähentävät valtion panostuksia liikuntapaikkarakentamiseen. Erityisesti lipunmyynnillisissä kuluttajatapahtumissa ei ole elinvoimaisia tapahtumia ilman elinvoimaisia sisältöjä. 

“Tarvitsemme suomalaista kulttuuria ja taidetta, jotta meillä on sisältöjä, joiden äärellä ihmiset haluavat kokoontua yhteisiin elämyksiin”, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Kerman.

Liikuntapaikkarakentamisessa valtion raha toimii monesti siemenrahana. Kun valtiokin on mukana, madaltuu kuntapäättäjien kynnys tehdä päätös liikuntapaikan rakentamisesta. Nykyisessä rakentamisen matalasuhdanteessa liikuntapaikkarakentaminen olisi hyvin oikea-aikainen toimi niin tapahtumajärjestämisen ja liikunnan edistämisen kuin rakentamisalan ahdingonkin näkökulmasta.

“Valtiolla on tärkeä rooli siinä, että meillä on eri puolilla Suomea riittävät ja toimivat puitteet erilaisten urheilu- ja liikuntatapahtumien järjestämiseen. Hyvä liikuntapaikkainfrastruktuuri on välttämätön edellytys sille, että voimme saada kansainvälisiä arvokisoja Suomeen järjestettäväksi”, jatkaa Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen jäsen Markus Häkkinen.

Budjettiesityksessä euromääräisesti suurimmat leikkaukset kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin. Tämä vaikuttaa kuntien kykyyn kehittää elinvoimaansa. Elinvoimapalvelut on se osuus kuntien menoista, josta on lakisääteisten tehtävien paineessa helpoin säästää, mutta leikkaukset vaikuttavat kauaskantoisesti kuntien taloudelliseen kehitykseen.

“Pääsääntönä isoissa ja vähän pienemmissäkin tapahtumissa on kumppanina kunta. Kunta tukee resursseillaan ja päätöksenteollaan tapahtuman järjestämistä ja vastineeksi kunta saa moninkertaisesti matkailutuloa ja tunnettuutta. Myös kuntalaisten pitovoiman näkökulmasta on tärkeää, että arkeen ja juhlaan on tarjolla muutakin kuin peruspalveluita”, sanoo Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen jäsen Perttu Pesä.

“Kasvutoimet loistavat budjettiesityksessä poissaolollaan. Kysyntää piristävät toimet, kuten virike-edun tason nosto ja käyttöalan laajennus messuihin, tai tapahtumalippujen arvonlisäveron alennus olisivat juuri tässä hetkessä tärkeitä kasvutoimia, jotka edistäisivät paitsi kansantaloutta, myös synkistyviä työllisyyslukuja”, Kerman päättää.

Kuva: Riku Laukkanen

Lisätiedot:

Sami Kerman p. +358 40 563 4655 / sami.kerman@tapahtumateollisuus.fi

toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry

Tapahtumateollisuus ry on kesäkuussa 2020 perustettu tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö ja tapahtuma-alan puolestapuhuja. Tapahtumateollisuus ry edustaa eri sisältöjä musiikki-, kulttuuri- ja viihdetapahtumista yritys-, messu-, urheilu- ja toritapahtumiin. Tapahtumateollisuus ry:llä on noin 300 jäsentä, jotka edustavat tapahtuma-alaa laajasti tapahtumatekniikasta tapahtumajärjestäjiin ja tapahtumavenueista kaupunkeihin.