Poikkeuslainsäädännön jatkaminen lisäisi epävarmuutta kotimaassa ja kansainvälisessä markkinassa

Tapahtumateollisuus on jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien tartuntatautilain määräaikaisten pykälien jatkamista. 

Tapahtumateollisuus katsoo, että tartuntautilain määräaikaisten pykälien jatkoa ei tule nykytilanteessa saattaa voimaan. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan laajatkaan yhteiskunnalliset rajoitukset tai sulkutoimet eivät nykytilanteessa ja korkean tartuttavuuden virusmuunnoksen kohdalla estä viruksen leviämistä. Rajoituksilla ja pelkästään ne mahdollistavan lainsäädännön voimassaololla sen sijaan on laajoja haittavaikutuksia yritysten liiketoimintaympäristöön. Ne lisäisivät voimakkaasti epävarmuutta kotimaassa ja heikentäisivät Suomen asemaa kansainvälisessä tapahtumamarkkinassa. 

Ukrainan sodan vaikutusten vuoksi tapahtumateollisuuden toimialaan ja suomalaiseen elinkeinoelämään sekä yhteiskuntaan laajemminkin kohdistuu tällä hetkellä useita epävakautta lisääviä tekijöitä. Tapahtumateollisuuden toimiala tarvitsee pitkän ja syvän kriisin jälkeen vakautta ja pystyy toimiessaan vahvistamaan sitä myös laajemmin yhteiskunnassa ja kansalaisten keskuudessa.

Tapahtumateollisuus on lisäksi nostanut jo kahden vuoden ajan esille tarpeen pykälän 58 § (ns. yleisötilaisuuspykälä) täsmentämiseksi. Nyt esitetty luonnos ei edelleenkään korjaa tapahtumateollisuuden toimialaan kohdistuvien rajoitusten epäkohtia, sillä luonnos ei esitä pykälän 58 § avaamista ja uudistamista. Esitys siis ohittaa nykyisellään vanhentuneen, epätäsmällisen ja toimialan vaurioita lisäävän lainsäädännön.

Yleisötilaisuuksiin pykälän 58 § perusteella kohdistuvien viranomaispäätösten osalta lakin ei nykymuodossaan ohjeista mitään rajoituspäätösten sisällöstä, päätöksen tekemisen kynnyksestä tai tarkemmasta välttämättömyysharkinnasta. Pykälä ei siksi riittävällä tavalla ohjaa tarkkarajaisuuteen, oikeasuhtaisuuteen tai välttämättömyyteen.

Pykälä 58 § ei myöskään tunnista ammattimaista tapahtumaelinkeinoa tai rajoituksista tapahtuma-alan elinkeinonharjoittajille ja työntekijöille aiheutuvia haittavaikutuksia.

Toimialaa ei ole kuultu, rajoitusten haittarviot puuttuvat

Tapahtumateollisuus toi lausunnossaan esille, että toimialaa koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa tai toimialan elinkeinotoimintaan kohdistuvia rajoituksia asetettaessa ei ole tehty riittävää tai usein minkäänlaista vaikutusarviointia rajoitusten haittavaikutuksista elinkeinotoiminnalle, työllisyydelle tai laajemmin yleisötilaisuuksien aiheuttamalle taloudelliselle ja henkiselle hyvinvoinnille.

Tapahtumateollisuutta ei myöskään ole alueellisten viranomaisten toimesta kuultu kuluneen kahden vuoden aikana kertaakaan rajoitustoimenpiteitä suunniteltaessa tai niiden vaikutuksia arvioitaessa. Tapahtumateollisuuden toimiala toimii normaalitilanteessakin jatkuvasti yhteistyössä paikallisten poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa. Silti myöskään näitä viranomaisia ja heille kertynyttä tietoa ja osaamista yleisötilaisuuksien toteuttamisesta ei ole edes kohtuullisissa määrin hyödynnetty alueellisessa ja paikallisessa viranomaisyhteistyössä. Sen sijaan useilla paikkakunnilla on nähty viranomaisten välisiä tulkinnallisia erimielisyyksiä rajoituspäätöksiä ja toimijoiden ohjeistusta koskien, mikä heikentää entisestään toimialan elinkeinonharjoittajien asemaa.

Tapahtumateollisuuden lausunnossa nostettiin esille myös se, että terveysviranomaiset eivät ole esittäneet dataa yleisötilaisuuksien roolista koronatartuntojen merkittävänä lähteenä Suomessa. Sen sijaan terveysviranomaiset ovat julkisestikin todenneet, ettei tällaista dataa ole olemassa tai ettei sitä ole edes pyritty keräämään.

Tapahtumateollisuuden toimialan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle

Tapahtumateollisuus nosti esille lausunnossaan myös toimialan laajemman merkityksen. Tapahtumateollisuus on koko 2000-luvun ajan ollut kasvava ja kannattava, työvoimavaltainen toimiala, joka toimii koko Suomessa. Toimialan välilliset taloudelliset ja työlliset vaikutukset ovat vahvat myös useilla muilla toimialoilla. Tapahtumat ovat myös demokratian tae ja vapaasti toimivan yhteiskunnan tunnusmerkki.

Valtioneuvoston kanslian hiljattain julkaisemassa, korona-ajan johtamista koskevassa selvityksessä nousi esille kysymys, onko korona-ajan häviäjät ja voittajat valittu tietoisesti. Tapahtumateollisuus korosti olevansa tulevaisuuden toimiala, jonka on mahdollista työllistää rajattomasti ja rakentaa hyvinvoivaa Suomea kestävällä tavalla. Toimiala tulee siksi huomioida ja päätöksenteossa tulee toteuttaa ratkaisuja, jotka aidosti vahvistavat toimialan kasvuedellytyksiä.